perjantai 29. joulukuuta 2017

Uusi avioliittolaki on vuoden 2017 uskontouutinen

Kotimaan ja sen uutisivuston Kotimaa24:n kyselyssä vuoden uskontouutiseksi valikoitui uusi avioliittolaki ja sen vaikutukset kirkkoon.

– Kyllä vuoden uskontouutinen on ehdottomasti uusi avioliittolaki, sen voimaantulo ja siitä nähdyt jälkinäytelmät. Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja vertautuu aikoinaan käytyyn keskusteluun naispappeudesta. Aihe pysyy julkisuudessa varmaan vielä pitkään, kunnes laineet tasoittuvat, perusteli valintaansa  Kalevan vastaava päätoimittaja Kyösti Karvonen.

– Nostan uuden avioliittolain vuoden uskontouutiseksi, ja etenkin sen, miten kirkko on suhtautunut siunaamiseen. En voi hyväksyä rangaistuksia, ja ihmetyttää, että kirkko voi mennen tullen siunata kauppakeskuksista lähtien, mutta rankaisee vapaaehtoisesti samaa sukupuolta olevien parien siunaamisesta. Tulee aika surullinen fiilis näistä uutisista, sanoi puolestaan  Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka.

– Vuoden uskontouutinen on tuo ensimmäinen, avioliittolain voimaantulo ja sen seuraukset kirkossa. Tämä on toisille hyvä uutinen, toisille ei-toivottu, mutta ehdottoman merkittävä, koska se muistetaan tästä vuodesta 2017 vielä, kun kaikki muut aiheet ovat unohtuneet. Avioliittolain muutos muistetaan kirkkoa ravistelevan ja vielä pitkään jatkuvan murroksen vauhdittajana hallinnon ja ykseyden näkökulmasta sekä erittäin merkittävänä muutoksena monien kirkon jäsenten, perheitten ja sukujen elämässä, kommentoi Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki.

Lainaukset Kotimaa24:stä.

Uusi avioliittolaki keräsi myös Kotimaan toimituksesta enimmät äänet vuoden uskontouutiseksi. Avioliittolaki – "kirkollinen avioliittosäätö" – nähtiin Kotimaan toimituksessa myös osana isompaa teemaa.

– Vuoden uskontouutinen on sukupuoli, eli piispan sukupuolesta käyty keskustelu, avioliittolain muutos ja naispappeuden esiin nouseminen uudelleen, esimerkiksi Maata Näkyvissä -festareiden yhteydessä, sanoi Kotimaan toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto.

- Olli Seppälä -
 

tiistai 5. joulukuuta 2017

Kotimaa-säätiön uskontojournalismipalkinto Horisontti-ohjelman tekijöille


Ensi kertaa jaettavan Kotimaa-säätiön uskontojournalismipalkinnon saavat Radio Yle 1:lle Horisontti-ohjelmaa tänä vuonna tehneet toimittajat Anna Patronen, Samuli Suonpää ja Ville Talola. Horisontti on Yle Radio 1:n tilaama. Sen tuottaa Kirkon viestintä.

Palkintoperustelujen mukaan he ovat tehneet perusteellista työtä tuodakseen esiin erilaisia ääniä ja näkökulmia suomalaisessa uskontokentässä. Luterilaisen valtakirkon lisäksi esillä ovat olleet muiden uskontojen, etiikan ja elämänkatsomuksen kysymykset. Horisontti on uskontojournalismia parhaimmillaan ja laaja-alaisimmillaan. Vaikka ohjelma on Kirkon viestinnän Ylelle tekemä, se ei ole kirkon asioiden äänitorvi, vaan piirtää asiantuntevasti laajan kuvan monikulttuurisesta ja -uskontoisesta Suomesta.

Horisontti vastaa hyvin Kotimaa-säätiön uskontojournalismipalkinnon tarkoitusta, joka on edistää asiallisen ja uusia näkökulmia avaavan uskontojournalismin asemaa ja näkyvyyttä Suomessa.
Horisontilla on viikoittain noin 83 000 kuulijaa. Vuodessa lähetään 52 Horisonttia, josta 12 on uusintoja.


Hidasta ja rauhallista journalismia

Viime keväänä Horisonttia juonsivat Ville Talola ja Anna Patronen. Nyt Talola on virkavapaalla ja hänen tilallaan on Samuli Suonpää.

– Meidän ajassamme on tärkeää ymmärtää erilaisuutta. Minusta Horisontti vastaa tähän tarpeeseen käsittelemällä uskontokentän ilmiöitä, Anna Patronen sanoo.

Patrosen mielestä on myös tärkeää, että uskonto säilyisi osana julkista keskustelua ja että uskonnosta voidaan puhua luontevasti.

Myös Samuli Suonpää painottaa pitkää jatkumoa, jota Horisontti uskontojournalismissaan edustaa.
– Yleisesti ottaen uskontojournalismia ei noteerata juurikaan kirkon ulkopuolella.

Suonpään mukaan Horisontti edustaa hidasta ja rauhallista journalismia, joka tekee uskonnoille oikeutta.

– Kuitenkin arkisessa nopeatempoisessa uutisoinnissa uskonnot näyttäytyvät pääosin kriisien ja konfliktien kautta.

Patrosen ja Suonpään mukaan se, että toimittajalla on oma uskonnollinen vakaumus, ei heikennä hänen mahdollisuuksiaan käsitellä myös muunlaisia vakaumuksia.

– Minusta on vain hyväksi, että Horisontin toimittaja käy sisällään jatkuvasti pientä uskontodialogia. Omasta vakaumuksestaan käsin pystyy myös ymmärtämään toisen uskonnollisen vakaumuksen edustajaa, Anna Patronen sanoo.

Ville Talolalla on palkitusta kolmikosta pisin kokemus Horisonteista. Ensimmäisen lähetyksensä hän teki jo vuonna 2000.

– Uskonto on vaikea aihe, jos siihen ei paneudu ja perehdy kunnolla. Mutta se on myös tärkeä aihe, joka tulee vastaan niin kulttuurisella, yhteiskunnallisella kuin yksilölliselläkin tasolla.

Talolan mielestä uskontoa on tärkeä tarkastella journalistisesti samalla tavoin kuin taloutta tai politiikkaa. Ne tulee nähdä kontekstissaan eli suhteessa ympäröivään todellisuuteen.


Säätiön tarkoitus

Uskontojournalismipalkinnon valitsi työryhmä, johon kuuluivat päätoimittaja Mari Teinilä, toimituspäällikkö Freija Özcan ja julkaisupäällikkö Olli Seppälä Kotimaa-lehdestä.
Uskontojournalismipalkinto on määrä julkistaa vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä. Palkinto on suuruudeltaan 3 000 euroa.

Uskontojournalismipalkintoa jakavan Kotimaa-säätiön tavoitteena on sääntöjen mukaan "kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen".

Kotimaa-säätiö on perustettu vuonna 1985. Tarkoitustaan se toteuttaa muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus. Kotimaa Oy muun muassa julkaisee Kotimaa ja Askel-lehtiä sekä Kotimaa24- ja Kotimaa Pro -verkkosivustoja.

Yllä oleva juttu on palkinnosta lähetetty tiedote.

Horisonttia on tehty 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ohjelman nykyinen fiormaatti on vuodelta 2015.