Globalisaatio haastaa suomalaisen uskontojournalismin

Viime vuosikymmeninä Suomessa on käyty lukuisia uskontoa käsitteleviä ja sivuavia julkisia debatteja piispoista, homoseksuaalisuudesta, naispappeudesta, kirkosta eroamisesta, uskonnon opetuksesta, suvivirrestä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Samaan aikaan myös uskontoon ja uskontoihin kohdistuva kritiikki on herättänyt merkittävää julkista huomiota. Mediasta on tullut monin tavoin yhteiskunnallisen julkisen elämän keskus, myös uskontoon liittyvissä kysymyksissä.

Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama kaksivuotinen tutkimushanke ”Suomalainen uskontojournalismi ja globalisaation haaste” tarkastelee suomalaista uskontojournalismia sanomalehdissä 2000-luvulla. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä uskonnosta, sen paikasta ja roolista ja niiden muutoksista suomalaisessa mediajulkisuudessa 2000-luvulla.

Tutkimus tarjoaa myös uutta tietoa uskontojournalismista ja siten mahdollisuuksia sen ammatilliseen kehittämiseen. Se vastaa kysymyksiin: Millä tavalla uskonto nousee nykyaikana median uutisaiheeksi. Millaiset uskonnolliset aiheet saavat mediassa eniten näkyvyyttä ja miten tämä näkyvyys tuotetaan? Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy eri sanomalehtien uskontojournalismista?

Eurooppa, erityisesti protestanttinen Pohjois-Eurooppa ja Pohjoismaat, muodostaa median ja uskonnon suhteita tarkasteltaessa mielenkiintoisen tapauksen. Pohjoismaiden valtauskonnon eli luterilaisuuden merkitys on tilastojen mukaan pienentynyt. Tänä päivänä uskonnosta käydään jatkuvaa merkityskamppailua, ja luterilaisuuden itsestään selvä luonne on kyseenalaistunut Suomessakin. Etenkään suurissa kaupungeissa luterilaisuus ei ole enää samalla tavalla osa suomalaista elämäntapaa kuin aiemmin. Tulkitsemme, että näillä kamppailuilla on kiinteä yhteys uskonnon medianäkyvyyteen 2000-luvun suomalaisessa mediajulkisuudessa.

Julkisuuden agendalla ovat nyt yhtä lailla luterilaisen kirkon asema, islamin haaste kuin maallistuminen ja siihen liittyvä uskontokritiikki. Aiemmin itsestään selvän suomalaisen uskonnollisen ilmaston tuntemuksen lisäksi islamin ymmärrys on tullut välttämättömäksi. Hankkeen tarjoama tutkimustieto auttaa tunnistamaan mahdollisia puutteita uskontojournalismissa ja tarjoaa mahdollisuuksia asiantuntemuksen kehittämiseen.

- Johanna Sumiala -

Hanke: Suomalainen uskontojournalismi ja globalisaation haaste, Rahoittaja: Helsingin Sanomain Säätiö, Hankkeen johtajat: Tampereen yliopisto/COMET (Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus) dosentti Katja Valaskivi, Helsingin yliopisto/CRC Viestinnän tutkimuskeskus) dosentti Johanna Sumiala, Vastuututkija: Tampereen yliopisto/COMET FM Jenni Hokka, Tutkimusperiodi: 2011–2013.

Apuraha uskontojournalismin tutkimiseen

Helsingin Sanomain Säätiö on antanut 219 000 euron apurahan Suomalainen uskontojournalismi ja globalisaation haaste –tutkimukselle.

Tutkimuksessa suomalaista uskontojournalismia verrataan uskontoa koskevaan kirjoitteluun muissa pohjoismaissa ja Isossa Britanniassa.

- Tavoitteena on lisätä ymmärrystä uskonnosta, sen paikasta ja roolista ja niiden muutoksista suomalaisessa mediajulkisuudessa, kertovat dosentit Katja Valaskivi Tampereen yliopistosta ja Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen pääaineisto kattaa vuodet 2001 - 2010. Tutkimuksen aineisto koostuu sanomalehti- ja verkkouutisaineistosta (Helsingin Sanomat, Ilkka, Karjalainen ja Kaleva). Tutkimuksen pääaineisto kerätään vuosilta 2001– 2010, mutta sitä täydennetään aineistolla, joka ulottuu vuoteen 1950. Määrällisen analyysin lisäksi hankkeessa toteutetaan laadullinen vertailu muissa Pohjoismaissa ja Isossa Britanniassa tehtyyn tutkimukseen.

Hankkeen kesto on kaksi vuotta syksystä 2011 vuoden 2013 loppuun.

Tutkimus tehdään Tampereen yliopiston journalismin, median ja viestinnän tutkimuskeskuksen COMETin  (157 000 euroa) ja Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskuksen CRC:n (61 000 euroa) yhteistyönä.

Lue lisää Helsingin Sanomain Säätiön apurahoista täältä