Uskontojournalismille oma palkinto

No nyt! Uskontojournalismi saa oman palkinnon, kun Kotimaa-säätiö alkaa jakaa Uskontojournalismi-palkintoa. Sen tavoitteena on edistää asiallisen ja uusia näkökulmia avaavan uskontojournalismin asemaa ja näkyvyyttä Suomessa.

Palkituksi voi tulla niin yksittäinen juttu ja sen tekijä tai tekijäjoukko kuin laajempi kokonaisuus tai elämäntyö. Palkinnon voivat saada kaikki toimittajat tai journalistiset tuotokset riippumatta siitä keiden palveluksessa tekijät ovat. Palkinto on suuruudeltaan 3 000 euroa.

Palkinnosta päätettäessä uskontojournalismilla tarkoitetaan "journalistisin keinoin ja lähtökohdin toteutettua mediassa julkaistavaa sisältöä, joka kertoo eri näkökulmista uskonnosta, sen merkityksestä yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan elämässä niin Suomessa kuin laajemminkin".

Kotimaa-säätiön tehtävänä on sääntöjen mukaan "kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen".

Tarkoitustaan säätiö toteuttaa muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus. Säätiö on perustettu vuonna 1985ja  käytännössä se on elänyt jo pitkään hiljaiseloa. Palkinto on uusi avaus säätiöltä.

Ensimmäisen palkinnon valitsee työryhmä, johon kuuluvat päätoimittaja Mari Teinilä, toimituspäällikkö Freija Özcan ja julkaisupäällikkö Olli Seppälä Kotimaa-lehdestä. Uskontojournalismi-palkinto on määrä julkistaa vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä

Aiemmin uskontojournalismi on voinut tullut tavalla tai toisella huomioiduksi Kristillisen medialiiton jakaman Vuoden kristillinen mediateko -palkinnon ja Kirkkohallituksen jakaman Kirkon viestintäpalkinnon myötä.

Ramadan Helsingin Sanomien valokuvissa

Yksi kuva uskonnosta kertoo enemmän kuin tuhat teologista sanaa. Tai ainakin kuvilla synnytetään asenteista, vahvistetaan niitä tai herätetään ymmärrystä. Kuvajournalismi on myös uskontojournalismia.

Edellä sanottu oli arvatenkin lähtökohtana Riitta Incen pro gradussa, jossa hän tarkasteli, kuinka islamin paastokuukausi ramadan näkyi Helsingin Sanomien valokuvissa vuosina 1990-2015.

Ince kirjoittaa tiivistelmässä: ”Tutkielmani osoittaa, että Helsingin Sanomien visuaalinen järjestys ramadanista vuosina 1990─2015 rakentuu arjesta ja tuttuudesta. Tulokset vahvistivat hypoteesiani, että Helsingin Sanomat ei stereotyypittele muslimeja, vaan heille annetaan erilaisia identiteettejä. Ramadanin vietto näyttäytyy lisäksi suomalaisuuden linssin läpi, koska uutta kulttuuria esitettään lukijoille tuttuihin asioihin, kuten jouluun vertaamalla ja samalla ramadania voidaan pitää asiana, jolla muslimiyhteisöä kiinnitetään kuvin ja jutuin suomalaisuuteen ja tuttuuteen.”

Ince sanoo hämmästyneensä, kuinka paljon kuvamateriaalia ramadanista Hesarista löytyi. Ramadanin kuva näyttäytyi hännelle mielenkiintoisena, lähestyttävänä, lämpimänä ja myönteisenä.

Loppupäätelmissä Ince sanoo: ”Tutkimusprosessi herätti myös pohtimaan medianislam-kuvaa laajemminkin, sillä voidaan todeta, että media käsittelee islamia kaksijakoisesti. Se näyttäytyy joko korostetun väkivaltaisena tai sitä kuvataan tavallisten muslimien kautta arkisena ja myös suomalaisille tuttuja piirteitä omaavana uskontona. Itseäni jäi askarruttamaan kysymys siitä, mitä näiden ääripäiden väliin jää. Pohdin, että olisiko median mahdollista rakentaa islamista ja sen uskonnon harjoittajista myös kolmatta kuvaa, jossa kuvattavat näyttäytyisivät entistä monipuolisimmilla elämänalueilla kuten kulttuurin, tieteen ja taiteen piirissä."

Riitta Ince teki gradunsa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa uskontotieteen oppiaineessa. Gradu valmistui tämän vuoden helmikuussa. Hän perusteli kiinnostustaan aiheeseen sillä, että hän on työskennellyt lähes 30 vuotta kuvatoimistossa.

Gradu on luettavissa täällä

Olli Seppälä