No nyt! Uskontojournalismi saa oman palkinnon, kun Kotimaa-säätiö alkaa jakaa Uskontojournalismi-palkintoa. Sen tavoitteena on edistää asiallisen ja uusia näkökulmia avaavan
uskontojournalismin asemaa ja näkyvyyttä Suomessa.
Palkituksi voi tulla niin yksittäinen juttu ja sen tekijä tai
tekijäjoukko kuin laajempi kokonaisuus tai elämäntyö. Palkinnon voivat saada kaikki toimittajat tai journalistiset tuotokset riippumatta siitä keiden palveluksessa tekijät ovat. Palkinto on
suuruudeltaan 3 000 euroa.
Palkinnosta päätettäessä uskontojournalismilla tarkoitetaan
"journalistisin keinoin ja lähtökohdin toteutettua mediassa julkaistavaa
sisältöä, joka kertoo eri näkökulmista uskonnosta, sen merkityksestä
yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan elämässä niin Suomessa kuin
laajemminkin".
Kotimaa-säätiön tehtävänä on sääntöjen mukaan "kristilliseen
elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen,
tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan
tieteenharjoittamisen tukeminen".
Tarkoitustaan säätiö toteuttaa muun
muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa
Kotimaa Oy:n hallitus. Säätiö on perustettu vuonna 1985ja käytännössä se on elänyt jo pitkään hiljaiseloa. Palkinto on uusi avaus säätiöltä.
Ensimmäisen palkinnon valitsee työryhmä, johon kuuluvat päätoimittaja Mari Teinilä, toimituspäällikkö Freija Özcan ja julkaisupäällikkö Olli Seppälä
Kotimaa-lehdestä. Uskontojournalismi-palkinto on määrä julkistaa vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä
Aiemmin uskontojournalismi on voinut tullut tavalla tai toisella huomioiduksi Kristillisen medialiiton jakaman Vuoden kristillinen mediateko -palkinnon ja Kirkkohallituksen jakaman Kirkon viestintäpalkinnon myötä.
torstai 30. marraskuuta 2017
keskiviikko 15. marraskuuta 2017
Ramadan Helsingin Sanomien valokuvissa
Yksi kuva
uskonnosta kertoo enemmän kuin tuhat teologista sanaa. Tai ainakin kuvilla
synnytetään asenteista, vahvistetaan niitä tai herätetään ymmärrystä. Kuvajournalismi
on myös uskontojournalismia.
Edellä sanottu oli
arvatenkin lähtökohtana Riitta Incen pro gradussa, jossa hän tarkasteli, kuinka islamin
paastokuukausi ramadan näkyi Helsingin Sanomien valokuvissa vuosina 1990-2015.
Ince kirjoittaa
tiivistelmässä: ”Tutkielmani osoittaa, että Helsingin
Sanomien visuaalinen järjestys ramadanista vuosina 1990─2015 rakentuu arjesta
ja tuttuudesta. Tulokset vahvistivat hypoteesiani, että Helsingin Sanomat ei
stereotyypittele muslimeja, vaan heille annetaan erilaisia identiteettejä.
Ramadanin vietto näyttäytyy lisäksi suomalaisuuden linssin läpi, koska uutta
kulttuuria esitettään lukijoille tuttuihin asioihin, kuten jouluun vertaamalla
ja samalla ramadania voidaan pitää asiana, jolla muslimiyhteisöä kiinnitetään
kuvin ja jutuin suomalaisuuteen ja tuttuuteen.”
Ince sanoo hämmästyneensä, kuinka paljon
kuvamateriaalia ramadanista Hesarista löytyi. Ramadanin kuva näyttäytyi hännelle mielenkiintoisena,
lähestyttävänä, lämpimänä ja myönteisenä.
Loppupäätelmissä Ince sanoo: ”Tutkimusprosessi
herätti myös pohtimaan medianislam-kuvaa laajemminkin, sillä voidaan todeta,
että media käsittelee islamia kaksijakoisesti. Se näyttäytyy joko korostetun
väkivaltaisena tai sitä kuvataan tavallisten muslimien kautta arkisena ja myös
suomalaisille tuttuja piirteitä omaavana uskontona. Itseäni jäi askarruttamaan
kysymys siitä, mitä näiden ääripäiden väliin jää. Pohdin, että olisiko median mahdollista
rakentaa islamista ja sen uskonnon harjoittajista myös kolmatta kuvaa, jossa
kuvattavat näyttäytyisivät entistä monipuolisimmilla elämänalueilla kuten kulttuurin,
tieteen ja taiteen piirissä."
Riitta Ince
teki gradunsa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa uskontotieteen
oppiaineessa. Gradu valmistui tämän vuoden helmikuussa. Hän perusteli
kiinnostustaan aiheeseen sillä, että hän on työskennellyt lähes 30 vuotta
kuvatoimistossa.
Gradu on
luettavissa täällä
Olli Seppälä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)