Koulujen joulujuhlat ja kirkkosali ovat vuoden 2019 uskontouutinen

Vuoden uskontouutiseksi Kotimaa-lehden jo perinteiseksi tulleessa kyselyssä valikoitui apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen linjaus, joka kieltäisi jatkossa koulujen joulujuhlien järjestämisen kirkkotilassa. Linjaus syntyi samalla kun Pölönen antoi ratkaisun, joka koski kantelua kouvolalaisessa kirkossa järjestetystä kaikille yhteisestä joulujuhlasta.

– Hyvin arkinen ja lähelle tavallista kansalaista tuleva aihe, joka herättää paljon keskustelua. Tärkeä aihe myös kirkon läsnäolon ja vaikuttamisen näkökulmasta, tätä läsnäoloa haastetaan yhä voimakkaammin, kommentoi MTV3:n toimittajan Jouni Sipilä

Toiseksi eniten manintoja kyselyssä sai  kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) tviitti ja vanha pamfletti, joissa alleviivattiin homoseksuaalien syntisyyttä. Poliisi ryhtyi tutkimaan oliko kyse kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Mainintoja vuoden uskontouutiseksi 2019 saivat myös Helsinki Priden ympärillä käyty keskustelu, al-Holin leiri, Notre Damen tulipalo Pariisissa sekä piispa Teemu Laajasalon ja puoluejohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) kohtaamisesta Jyväskylän Kirkkopäivien yhteydessä käyty sananvapauskeskustelu. Myös kahden katolisen kardinaalin saamat pedofiliaan liittyvät vankeustuomiot mainittiin.

Myös Kirkon viestinnän toimittamassa Horisontti-ohjelmassa Ylellä listattiin vuoden uskotouutisia. Lähetys kuunneltavissa täältä.

Kuva: Olli Seppälä, Haapajärven kirkko.

Uskonto vahvistunut uutisaiheena

Suomalaiset toimittajat arvioivat kristinuskoa juttuaiheena brittiläisiä kollegojaan polarisoituneemmin,  sanoo Kotimaa-lehdessä  Helsingin yliopiston tutkija, valtiotieteiden tohtori Miika Vähämaa.

Vähämaa tutkii uskonnon käsittelyä Suomen ja Ison-Britannian mediassa. Vuonna 2009 alkanut pitkittäistutkimus jatkuu vuoteen 2020. Tutkimuksen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Tutkimusta varten haastateltiin 25 päätoimittajaa tai uskontoon erikoistunutta toimittajaa. Kotimaisia lehtiä olivat Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen ja Kaleva. Briteistä mukana olivat The Guardian, The Times, The Daily Telegraph, The Sunday Telegraph, The Mail on Sunday, The Independent, The Financial Times ja The Economist.

Vähämaa sanoo Kotimaassa, että  kristinusko on noussut uutiseksi yhä useammin 1980-luvulta lähtien, vaikka samaan aikaan kirkkoon kuuluminen on vähentynyt sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa.

– Uskonto on siis vahvistanut asemaansa uutisaiheena, vaikka se on menettänyt asemiaan uutisia lukevan yleisön henkilökohtaisessa elämässä, Vähämää sanoo.

Lue koko juttu täältä 

Piispat ovat vuoden 2018 uskontouutinen

Kuva: Olli Seppälä

Piispat ja heihin kiertyvät uutiset valikoituivat Kotimaa-lehden kyselyssä vuoden uskontouutiseksi. Ei ihme, sillä 2018 elettiin ikään kuin viiden piispanvaalin vaikutuspiirissä. Vaaleista kolme myös oli kyseisenä vuonna: arkkipiispanvaali, Oulun piispan vaali ja Espoon piispan vaali (jonka ehdokkaista kuva). Oulun vaali ei ehkä ollut valtakunnallinen iso uutinen, mutta Espoon vaali oli, sillä valituksi tuli nainen, Kaisamari Hintikka. Luonnollisesti myös arkkipiispanvaalia seurattiin tavallista laajemmin mediassa.

Vuoden uskontouutisen kiteytti Ylen Aamu-tv:n toimittaja ja juontaja Anna Lehmusvesi:

– Piispanvaalit kiinnostivat tänä vuonna tavanomaista enemmän. Toki sen takia, että arkkipiispa vaihtui, mutta myös sen takia, että Irja Askola jäi viime vuonna eläkkeelle. Jännitettiin, kauanko meillä on jälleen pelkkiä miespiispoja. Helpotuksen huokaus tuli marraskuussa, kun Kaisamari Hintikka valittiin Espoon piispaksi. Myös piispa Teemu Laajasalon hämmentävä kujanjuoksu, ja lopulta syyte tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta piti piispan viran otsikoissa.

Lue Kotimaan juttu vuoden uskontouutisesta täältä

Lue Kotimaa24:stä kommentti, miksi piispat olivat luonteva valinta.

Kotimaan uskontojournalismipalkinto Vartija-lehden päätoimittajille

Kotimaa-säätiön vuosittain jakaman Kotimaan uskontojournalismipalkinnon saavat Vartija-lehden päätoimittajat Matti Myllykoski ja Mikko Ketola.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Myllykoski ja Ketola ovat pitkäjänteisesti tehneet pienilevikkistä mielipidelehteä, joka näkyvyydestään huolimatta on sitkeästi pitänyt kiinni omasta näkökulmastaan: se käsittelee analyyttisesti ja kriittisesti rajapintoja, joissa törmäilevät uskonto, kirkko, yhteiskunta, politiikka, maailmankuva, etiikka ja kulttuuri.

Vartija alkoi ilmestyä 1888, ja on niin ollen nyt 130-vuotias. Viime vuosina Vartija on muiden lehtien tavoin kohdannut printtilehden haasteet ja on pienenevistä resursseista huolimatta pitänyt pintansa. Vuodesta 2017 se on ilmestynyt vain verkossa e-lehtenä. Tämän vuoden alusta Vartija on ollut vapaasti kaikkien luettavissa.

Myllykoski on ollut Vartijan päätoimittajana vuodesta 2000 ja Ketola vuodesta 2010.

Palkintoperustelujen mukaan Kotimaan uskontojournalismipalkinnon myöntäminen Vartija-lehden päätoimittajille on samalla kannanotto näkemyksellisen ja marginaalissa olevan uskontojournalismin puolesta. Vartija taustoittaa, sanoittaa ja analysoi uskonnon kipeitä asioita aikana, jolloin uskonnon lukutaito korostuu uutistulvan äärellä.

***

 Matti Myllykoski, 60, ja Mikko Ketola, 55, päätoimittavat Vartijaa vapaaehtoispohjalta. Kumpikin työskentelee Helsingin ylioston teologisessa tiedekunnassa, Myllykoski kirjastossa johtavana tietoasiantuntijana ja Ketola kirkkohistorian yliopistonlehtorina.

Myllykoski sanoo, että Vartija pyrkii jutuissaan tarjoamaan punnittua tietoa ja hyvin avattuja kysymyksiä maailmassa, joka polarisoituu ja jossa puhe uskonnosta yksinkertaistuu. Vartija ei

Myllykosken mukaan varsinaisesti käsittele hengellisyyden kysymyksiä, vaan rajapintoja, joissa
uskonto ja kulttuuri, ihminen ja yhteiskunta kohtaavat.

– Uskonto on usein vain askeleen päässä kaikkia ihmisiä koskevista yleisinhimillisistä kysymyksistä. Esimerkiksi ilmastomuutos pakottaa hajuttoman ja mauttoman eurooppalaisen ihmisen kysymään identiteettiään ja elämäntapaansa ja uskonnon vaikutusta siihen, Myllykoski sanoo.

Mikko Ketola tekee eron verkossa olevan nopean Vartijan ja e-lehtenä ilmestyvän hitaan Vartijan välillä. Verkon ja lehden sisältö on pääasiassa eri.

– Vartijassa uskontojournalismi käsitetään laajasti, ei vain kirkkoon ja uskontoihin ilmiselvästi liittyvänä tapana tarkastella asioita. Ylipäätään uskontojournalismi Suomessa on hyvissä kantimissa niissä medioissa, joissa se on pääasia, mutta muualla ei ole uskontoon erikoistuneita toimittajia ja aiheen käsittely on sattumanvaraisempaa, Mikko Ketola sanoo.

***

Uskontojournalismipalkintoa jakavan Kotimaa-säätiön tavoitteena on sääntöjen mukaan "kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen".

Tarkoitustaan säätiö toteuttaa muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus. Kotimaa-säätiö on perustettu vuonna 1985.

Uskontojournalismipalkinnon saaja julkistetaan vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa jaetun Kotimaan uskontojournalismipalkinnon saivat Yle Radio 1:lle Horisontti-ohjelmaa vuonna 2017 tehneet toimittajat Anna Patronen, Samuli Suonpää ja Ville Talola.

Teksti & kuva: Olli Seppälä

Ortodoksien ja Jehovan todistajien uutisvuosi 2017

Suomen ortodoksisen kirkon sivulla on listattu vuoden 2017 uutisapahtumia kirkkokunnan piirissa Euroopassa,  Amerikassa ja Lähi-idässä. 

Jyrki Härkösen kokoamasta kuukausilistauksesta käy ilmi muun muassa, että Euroopan unionin maista eniten ortodokseja on Saksassa (1,1 miljoonaa) ja Isossa Britanniassa (0,5 miljoonaa).

Lue: Ortodoksien uutisvuosi 2017

Jehovan todistajien uutisvuoden on koonnut Jari-Pekka Peltoniemi ja se on jukaistu hänen kriittisellä Johannekspoika.fi-sivustollaan.

Lue: Jehovan todistajien uutisvuosi 2017

Kumpikin  katsaus on arvokas muistutus vähemmistöön kuuluvan kirkko-/uskontokunnan asioista, jotka eivät nouse Suomessa valtajulkisuuteen.

Olli Seppälä

Uusi avioliittolaki on vuoden 2017 uskontouutinen

Kotimaan ja sen uutisivuston Kotimaa24:n kyselyssä vuoden uskontouutiseksi valikoitui uusi avioliittolaki ja sen vaikutukset kirkkoon.

– Kyllä vuoden uskontouutinen on ehdottomasti uusi avioliittolaki, sen voimaantulo ja siitä nähdyt jälkinäytelmät. Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja vertautuu aikoinaan käytyyn keskusteluun naispappeudesta. Aihe pysyy julkisuudessa varmaan vielä pitkään, kunnes laineet tasoittuvat, perusteli valintaansa  Kalevan vastaava päätoimittaja Kyösti Karvonen.

– Nostan uuden avioliittolain vuoden uskontouutiseksi, ja etenkin sen, miten kirkko on suhtautunut siunaamiseen. En voi hyväksyä rangaistuksia, ja ihmetyttää, että kirkko voi mennen tullen siunata kauppakeskuksista lähtien, mutta rankaisee vapaaehtoisesti samaa sukupuolta olevien parien siunaamisesta. Tulee aika surullinen fiilis näistä uutisista, sanoi puolestaan  Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka.

– Vuoden uskontouutinen on tuo ensimmäinen, avioliittolain voimaantulo ja sen seuraukset kirkossa. Tämä on toisille hyvä uutinen, toisille ei-toivottu, mutta ehdottoman merkittävä, koska se muistetaan tästä vuodesta 2017 vielä, kun kaikki muut aiheet ovat unohtuneet. Avioliittolain muutos muistetaan kirkkoa ravistelevan ja vielä pitkään jatkuvan murroksen vauhdittajana hallinnon ja ykseyden näkökulmasta sekä erittäin merkittävänä muutoksena monien kirkon jäsenten, perheitten ja sukujen elämässä, kommentoi Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki.

Lainaukset Kotimaa24:stä.

Uusi avioliittolaki keräsi myös Kotimaan toimituksesta enimmät äänet vuoden uskontouutiseksi. Avioliittolaki – "kirkollinen avioliittosäätö" – nähtiin Kotimaan toimituksessa myös osana isompaa teemaa.

– Vuoden uskontouutinen on sukupuoli, eli piispan sukupuolesta käyty keskustelu, avioliittolain muutos ja naispappeuden esiin nouseminen uudelleen, esimerkiksi Maata Näkyvissä -festareiden yhteydessä, sanoi Kotimaan toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto.

- Olli Seppälä -
 

Kotimaa-säätiön uskontojournalismipalkinto Horisontti-ohjelman tekijöille

Ensi kertaa jaettavan Kotimaa-säätiön uskontojournalismipalkinnon saavat Radio Yle 1:lle Horisontti-ohjelmaa tänä vuonna tehneet toimittajat Anna Patronen, Samuli Suonpää ja Ville Talola. Horisontti on Yle Radio 1:n tilaama. Sen tuottaa Kirkon viestintä.

Palkintoperustelujen mukaan he ovat tehneet perusteellista työtä tuodakseen esiin erilaisia ääniä ja näkökulmia suomalaisessa uskontokentässä. Luterilaisen valtakirkon lisäksi esillä ovat olleet muiden uskontojen, etiikan ja elämänkatsomuksen kysymykset. Horisontti on uskontojournalismia parhaimmillaan ja laaja-alaisimmillaan. Vaikka ohjelma on Kirkon viestinnän Ylelle tekemä, se ei ole kirkon asioiden äänitorvi, vaan piirtää asiantuntevasti laajan kuvan monikulttuurisesta ja -uskontoisesta Suomesta.

Horisontti vastaa hyvin Kotimaa-säätiön uskontojournalismipalkinnon tarkoitusta, joka on edistää asiallisen ja uusia näkökulmia avaavan uskontojournalismin asemaa ja näkyvyyttä Suomessa.

Horisontilla on viikoittain noin 83 000 kuulijaa. Vuodessa lähetään 52 Horisonttia, josta 12 on uusintoja.

Hidasta ja rauhallista journalismia

Viime keväänä Horisonttia juonsivat Ville Talola ja Anna Patronen. Nyt Talola on virkavapaalla ja hänen tilallaan on Samuli Suonpää.

– Meidän ajassamme on tärkeää ymmärtää erilaisuutta. Minusta Horisontti vastaa tähän tarpeeseen käsittelemällä uskontokentän ilmiöitä, Anna Patronen sanoo.

Patrosen mielestä on myös tärkeää, että uskonto säilyisi osana julkista keskustelua ja että uskonnosta voidaan puhua luontevasti.

Myös Samuli Suonpää painottaa pitkää jatkumoa, jota Horisontti uskontojournalismissaan edustaa.

– Yleisesti ottaen uskontojournalismia ei noteerata juurikaan kirkon ulkopuolella.

Suonpään mukaan Horisontti edustaa hidasta ja rauhallista journalismia, joka tekee uskonnoille oikeutta.

– Kuitenkin arkisessa nopeatempoisessa uutisoinnissa uskonnot näyttäytyvät pääosin kriisien ja konfliktien kautta.

Patrosen ja Suonpään mukaan se, että toimittajalla on oma uskonnollinen vakaumus, ei heikennä hänen mahdollisuuksiaan käsitellä myös muunlaisia vakaumuksia.

– Minusta on vain hyväksi, että Horisontin toimittaja käy sisällään jatkuvasti pientä uskontodialogia. Omasta vakaumuksestaan käsin pystyy myös ymmärtämään toisen uskonnollisen vakaumuksen edustajaa, Anna Patronen sanoo.

Ville Talolalla on palkitusta kolmikosta pisin kokemus Horisonteista. Ensimmäisen lähetyksensä hän teki jo vuonna 2000.

– Uskonto on vaikea aihe, jos siihen ei paneudu ja perehdy kunnolla. Mutta se on myös tärkeä aihe, joka tulee vastaan niin kulttuurisella, yhteiskunnallisella kuin yksilölliselläkin tasolla.

Talolan mielestä uskontoa on tärkeä tarkastella journalistisesti samalla tavoin kuin taloutta tai politiikkaa. Ne tulee nähdä kontekstissaan eli suhteessa ympäröivään todellisuuteen.

Säätiön tarkoitus

Uskontojournalismipalkinnon valitsi työryhmä, johon kuuluivat päätoimittaja Mari Teinilä, toimituspäällikkö Freija Özcan ja julkaisupäällikkö Olli Seppälä Kotimaa-lehdestä.

Uskontojournalismipalkinto on määrä julkistaa vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä. Palkinto on suuruudeltaan 3 000 euroa.

Uskontojournalismipalkintoa jakavan Kotimaa-säätiön tavoitteena on sääntöjen mukaan "kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen".

Kotimaa-säätiö on perustettu vuonna 1985. Tarkoitustaan se toteuttaa muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus. Kotimaa Oy muun muassa julkaisee Kotimaa ja Askel-lehtiä sekä Kotimaa24- ja Kotimaa Pro -verkkosivustoja.

Yllä oleva juttu on palkinnosta lähetetty tiedote.

Horisonttia on tehty 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ohjelman nykyinen fiormaatti on vuodelta 2015.