Media ennakoi uskonnon muutoksia

Samaan aikaan kun media Pohjoismaissa tukee uskonnon monimuotoistumista, se haastaa luterilaisen kirkon aseman ja näkyvyyden. Kati Niemelä tutki uskonnon näkyvyyttä kolmella vuosikymmenellä pohjoismaisissa sanomalehdissä.

Niemelän artikkeli Sanomalehdet uskonnollisen muutoksen edelläkävijöinä on ilmestynyt Media & viestintä -aikakauskirjassa.

Niemelän tutkimuksen yhtenä lähtökohtana on mm. Steward M. Hooverin esittämä ajatus, jonka mukaan uskonto on nykyisin vahvasti mediailmiö ja tämän ”mediatisaation” ymmärtäminen on välttämätöntä uskonnon nykytilan ymmärtämiseksi.

Uskonnon ja median suhde on monimutkainen, eikä media suoraan peilaa sitä, mitä uskonnoissa tapahtuu, vaan media myös muokkaa uskontoa. Mediasta on tullut yhä tärkeämpi uskonnolle. Media muun muassa tuottaa uskonnollista sisältöä ja muokkaa uskonnollisia symboleja sekä uskomuksia omiin tarpeisiinsa. Tämän seurauksena media sekoittaa usein uskontojen aineksia ja ilmenemistasoja tavalla, josta seuraa ”banaali uskonto”, kuten Stig Hjarvad sitä kutsuu.

Tutkimuksessaan Niemelä tarkasteli 14 pohjoismaista sanomalehteä vuosilta 1988, 1998 ja 2008. Tutkittavina vuosina uskonto oli koko ajan vahvasti läsnä lehdissä. Sen sijaan luterilaisen kirkon näkyvyys väheni selvästi Ruotsissa ja Norjassa. Tanskassa luterilaisen kirkon näkyvyys oli alun alkaenkin heikko. Suomessa ja Islannissa luterilainen kirkko sen sijaan sai ja saa edelleen paljon sanomalehtinäkyvyyttä.

Islamia koskeva kirjoittelu on Niemelän havainnon mukaan lisääntynyt eritoten Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Suomessa ja Islannissa islamkirjoittelu on vielä selvästi vähäisempää.

Uskonto on lehdissä esillä eritoten jouluna ja pääsiäisenä, vain Tanska tekee tässä poikkeuksen. Ruotsissa luterilaisuuteen liittyvä kirjoittelu on Niemelän tutkimusjaksolla vähentynyt.

”Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat median tukevan kokonaisuudessaan uskonnon monimuotoistumista ja vahvistavan sitä. Sen sijaan se, missä määrin media tukee luterilaisen kirkon näkyvyyttä, vaihtelee eri Pohjoismaiden välillä paljon”, Niemelä kirjoittaa.

Tutkimuksensa perusteella Niemelä sanoo, että sanomalehdet näyttävät kulkevan uskonnollisuuden muutosten edelläkävijöinä. Lehdet vahvistavat tätä muutosta erityisesti Tanskassa ja Ruotsissa. Varsinkaan Tanskassa luterilaisella kirkolla ei ole mitään erityisasemaa. Niemelän mukaan lehdet Ruotsissa ja Tanskassa nostavat uskontoja esiin erilasiin painotuksin kuin uskonnollisten yhteisöjen jäsentilastot antaisivat olettaa.

Niemelän tutkimuksen lähtöoletus oli, että samalla kun luterilaiseen kirkkoon kuuluminen vähenee ja uskonnollinen monimuotoisuus lisääntyy, lehdissä annetaan palstatilaa muille uskonnollisille yhteisöille kuin luterilaiselle kirkolle. Niemelän artikkelin perustella lähtöoletus piti melko hyvin paikkansa, Pohjoismaittain toki vaihdellen ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

- Olli Seppälä -