Kotimaan uskontojournalismipalkinto Vartija-lehden päätoimittajille

Kotimaa-säätiön vuosittain jakaman Kotimaan uskontojournalismipalkinnon saavat Vartija-lehden päätoimittajat Matti Myllykoski ja Mikko Ketola.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Myllykoski ja Ketola ovat pitkäjänteisesti tehneet pienilevikkistä mielipidelehteä, joka näkyvyydestään huolimatta on sitkeästi pitänyt kiinni omasta näkökulmastaan: se käsittelee analyyttisesti ja kriittisesti rajapintoja, joissa törmäilevät uskonto, kirkko, yhteiskunta, politiikka, maailmankuva, etiikka ja kulttuuri.

Vartija alkoi ilmestyä 1888, ja on niin ollen nyt 130-vuotias. Viime vuosina Vartija on muiden lehtien tavoin kohdannut printtilehden haasteet ja on pienenevistä resursseista huolimatta pitänyt pintansa. Vuodesta 2017 se on ilmestynyt vain verkossa e-lehtenä. Tämän vuoden alusta Vartija on ollut vapaasti kaikkien luettavissa.

Myllykoski on ollut Vartijan päätoimittajana vuodesta 2000 ja Ketola vuodesta 2010.

Palkintoperustelujen mukaan Kotimaan uskontojournalismipalkinnon myöntäminen Vartija-lehden päätoimittajille on samalla kannanotto näkemyksellisen ja marginaalissa olevan uskontojournalismin puolesta. Vartija taustoittaa, sanoittaa ja analysoi uskonnon kipeitä asioita aikana, jolloin uskonnon lukutaito korostuu uutistulvan äärellä.

***

 Matti Myllykoski, 60, ja Mikko Ketola, 55, päätoimittavat Vartijaa vapaaehtoispohjalta. Kumpikin työskentelee Helsingin ylioston teologisessa tiedekunnassa, Myllykoski kirjastossa johtavana tietoasiantuntijana ja Ketola kirkkohistorian yliopistonlehtorina.

Myllykoski sanoo, että Vartija pyrkii jutuissaan tarjoamaan punnittua tietoa ja hyvin avattuja kysymyksiä maailmassa, joka polarisoituu ja jossa puhe uskonnosta yksinkertaistuu. Vartija ei

Myllykosken mukaan varsinaisesti käsittele hengellisyyden kysymyksiä, vaan rajapintoja, joissa
uskonto ja kulttuuri, ihminen ja yhteiskunta kohtaavat.

– Uskonto on usein vain askeleen päässä kaikkia ihmisiä koskevista yleisinhimillisistä kysymyksistä. Esimerkiksi ilmastomuutos pakottaa hajuttoman ja mauttoman eurooppalaisen ihmisen kysymään identiteettiään ja elämäntapaansa ja uskonnon vaikutusta siihen, Myllykoski sanoo.

Mikko Ketola tekee eron verkossa olevan nopean Vartijan ja e-lehtenä ilmestyvän hitaan Vartijan välillä. Verkon ja lehden sisältö on pääasiassa eri.

– Vartijassa uskontojournalismi käsitetään laajasti, ei vain kirkkoon ja uskontoihin ilmiselvästi liittyvänä tapana tarkastella asioita. Ylipäätään uskontojournalismi Suomessa on hyvissä kantimissa niissä medioissa, joissa se on pääasia, mutta muualla ei ole uskontoon erikoistuneita toimittajia ja aiheen käsittely on sattumanvaraisempaa, Mikko Ketola sanoo.

***

Uskontojournalismipalkintoa jakavan Kotimaa-säätiön tavoitteena on sääntöjen mukaan "kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen".

Tarkoitustaan säätiö toteuttaa muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus. Kotimaa-säätiö on perustettu vuonna 1985.

Uskontojournalismipalkinnon saaja julkistetaan vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa jaetun Kotimaan uskontojournalismipalkinnon saivat Yle Radio 1:lle Horisontti-ohjelmaa vuonna 2017 tehneet toimittajat Anna Patronen, Samuli Suonpää ja Ville Talola.

Teksti & kuva: Olli Seppälä

Kotimaa-säätiön uskontojournalismipalkinto Horisontti-ohjelman tekijöille

Ensi kertaa jaettavan Kotimaa-säätiön uskontojournalismipalkinnon saavat Radio Yle 1:lle Horisontti-ohjelmaa tänä vuonna tehneet toimittajat Anna Patronen, Samuli Suonpää ja Ville Talola. Horisontti on Yle Radio 1:n tilaama. Sen tuottaa Kirkon viestintä.

Palkintoperustelujen mukaan he ovat tehneet perusteellista työtä tuodakseen esiin erilaisia ääniä ja näkökulmia suomalaisessa uskontokentässä. Luterilaisen valtakirkon lisäksi esillä ovat olleet muiden uskontojen, etiikan ja elämänkatsomuksen kysymykset. Horisontti on uskontojournalismia parhaimmillaan ja laaja-alaisimmillaan. Vaikka ohjelma on Kirkon viestinnän Ylelle tekemä, se ei ole kirkon asioiden äänitorvi, vaan piirtää asiantuntevasti laajan kuvan monikulttuurisesta ja -uskontoisesta Suomesta.

Horisontti vastaa hyvin Kotimaa-säätiön uskontojournalismipalkinnon tarkoitusta, joka on edistää asiallisen ja uusia näkökulmia avaavan uskontojournalismin asemaa ja näkyvyyttä Suomessa.

Horisontilla on viikoittain noin 83 000 kuulijaa. Vuodessa lähetään 52 Horisonttia, josta 12 on uusintoja.

Hidasta ja rauhallista journalismia

Viime keväänä Horisonttia juonsivat Ville Talola ja Anna Patronen. Nyt Talola on virkavapaalla ja hänen tilallaan on Samuli Suonpää.

– Meidän ajassamme on tärkeää ymmärtää erilaisuutta. Minusta Horisontti vastaa tähän tarpeeseen käsittelemällä uskontokentän ilmiöitä, Anna Patronen sanoo.

Patrosen mielestä on myös tärkeää, että uskonto säilyisi osana julkista keskustelua ja että uskonnosta voidaan puhua luontevasti.

Myös Samuli Suonpää painottaa pitkää jatkumoa, jota Horisontti uskontojournalismissaan edustaa.

– Yleisesti ottaen uskontojournalismia ei noteerata juurikaan kirkon ulkopuolella.

Suonpään mukaan Horisontti edustaa hidasta ja rauhallista journalismia, joka tekee uskonnoille oikeutta.

– Kuitenkin arkisessa nopeatempoisessa uutisoinnissa uskonnot näyttäytyvät pääosin kriisien ja konfliktien kautta.

Patrosen ja Suonpään mukaan se, että toimittajalla on oma uskonnollinen vakaumus, ei heikennä hänen mahdollisuuksiaan käsitellä myös muunlaisia vakaumuksia.

– Minusta on vain hyväksi, että Horisontin toimittaja käy sisällään jatkuvasti pientä uskontodialogia. Omasta vakaumuksestaan käsin pystyy myös ymmärtämään toisen uskonnollisen vakaumuksen edustajaa, Anna Patronen sanoo.

Ville Talolalla on palkitusta kolmikosta pisin kokemus Horisonteista. Ensimmäisen lähetyksensä hän teki jo vuonna 2000.

– Uskonto on vaikea aihe, jos siihen ei paneudu ja perehdy kunnolla. Mutta se on myös tärkeä aihe, joka tulee vastaan niin kulttuurisella, yhteiskunnallisella kuin yksilölliselläkin tasolla.

Talolan mielestä uskontoa on tärkeä tarkastella journalistisesti samalla tavoin kuin taloutta tai politiikkaa. Ne tulee nähdä kontekstissaan eli suhteessa ympäröivään todellisuuteen.

Säätiön tarkoitus

Uskontojournalismipalkinnon valitsi työryhmä, johon kuuluivat päätoimittaja Mari Teinilä, toimituspäällikkö Freija Özcan ja julkaisupäällikkö Olli Seppälä Kotimaa-lehdestä.

Uskontojournalismipalkinto on määrä julkistaa vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä. Palkinto on suuruudeltaan 3 000 euroa.

Uskontojournalismipalkintoa jakavan Kotimaa-säätiön tavoitteena on sääntöjen mukaan "kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen".

Kotimaa-säätiö on perustettu vuonna 1985. Tarkoitustaan se toteuttaa muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus. Kotimaa Oy muun muassa julkaisee Kotimaa ja Askel-lehtiä sekä Kotimaa24- ja Kotimaa Pro -verkkosivustoja.

Yllä oleva juttu on palkinnosta lähetetty tiedote.

Horisonttia on tehty 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ohjelman nykyinen fiormaatti on vuodelta 2015.