Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vartija. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vartija. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Kotimaan uskontojournalismipalkinto Vartija-lehden päätoimittajille


Kotimaa-säätiön vuosittain jakaman Kotimaan uskontojournalismipalkinnon saavat Vartija-lehden päätoimittajat Matti Myllykoski ja Mikko Ketola.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Myllykoski ja Ketola ovat pitkäjänteisesti tehneet pienilevikkistä mielipidelehteä, joka näkyvyydestään huolimatta on sitkeästi pitänyt kiinni omasta näkökulmastaan: se käsittelee analyyttisesti ja kriittisesti rajapintoja, joissa törmäilevät uskonto, kirkko, yhteiskunta, politiikka, maailmankuva, etiikka ja kulttuuri.

Vartija alkoi ilmestyä 1888, ja on niin ollen nyt 130-vuotias. Viime vuosina Vartija on muiden lehtien tavoin kohdannut printtilehden haasteet ja on pienenevistä resursseista huolimatta pitänyt pintansa. Vuodesta 2017 se on ilmestynyt vain verkossa e-lehtenä. Tämän vuoden alusta Vartija on ollut vapaasti kaikkien luettavissa.

Myllykoski on ollut Vartijan päätoimittajana vuodesta 2000 ja Ketola vuodesta 2010.

Palkintoperustelujen mukaan Kotimaan uskontojournalismipalkinnon myöntäminen Vartija-lehden päätoimittajille on samalla kannanotto näkemyksellisen ja marginaalissa olevan uskontojournalismin puolesta. Vartija taustoittaa, sanoittaa ja analysoi uskonnon kipeitä asioita aikana, jolloin uskonnon lukutaito korostuu uutistulvan äärellä.

***

 Matti Myllykoski, 60, ja Mikko Ketola, 55, päätoimittavat Vartijaa vapaaehtoispohjalta. Kumpikin työskentelee Helsingin ylioston teologisessa tiedekunnassa, Myllykoski kirjastossa johtavana tietoasiantuntijana ja Ketola kirkkohistorian yliopistonlehtorina.

Myllykoski sanoo, että Vartija pyrkii jutuissaan tarjoamaan punnittua tietoa ja hyvin avattuja kysymyksiä maailmassa, joka polarisoituu ja jossa puhe uskonnosta yksinkertaistuu. Vartija ei

Myllykosken mukaan varsinaisesti käsittele hengellisyyden kysymyksiä, vaan rajapintoja, joissa
uskonto ja kulttuuri, ihminen ja yhteiskunta kohtaavat.

– Uskonto on usein vain askeleen päässä kaikkia ihmisiä koskevista yleisinhimillisistä kysymyksistä. Esimerkiksi ilmastomuutos pakottaa hajuttoman ja mauttoman eurooppalaisen ihmisen kysymään identiteettiään ja elämäntapaansa ja uskonnon vaikutusta siihen, Myllykoski sanoo.

Mikko Ketola tekee eron verkossa olevan nopean Vartijan ja e-lehtenä ilmestyvän hitaan Vartijan välillä. Verkon ja lehden sisältö on pääasiassa eri.

– Vartijassa uskontojournalismi käsitetään laajasti, ei vain kirkkoon ja uskontoihin ilmiselvästi liittyvänä tapana tarkastella asioita. Ylipäätään uskontojournalismi Suomessa on hyvissä kantimissa niissä medioissa, joissa se on pääasia, mutta muualla ei ole uskontoon erikoistuneita toimittajia ja aiheen käsittely on sattumanvaraisempaa, Mikko Ketola sanoo.

***

Uskontojournalismipalkintoa jakavan Kotimaa-säätiön tavoitteena on sääntöjen mukaan "kristilliseen elämänkatsomukseen pohjautuvan kotimaisen sana- ja muun taiteen, tiedonvälityksen sekä uskontoon ja uskonnolliseen elämään kohdistuvan tieteenharjoittamisen tukeminen".

Tarkoitustaan säätiö toteuttaa muun muassa jakamalla apurahoja ja palkintoja. Säätiön hallituksen muodostaa Kotimaa Oy:n hallitus. Kotimaa-säätiö on perustettu vuonna 1985.

Uskontojournalismipalkinnon saaja julkistetaan vuosittain 5. joulukuuta eli Kotimaa-lehden syntymäpäivänä.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa jaetun Kotimaan uskontojournalismipalkinnon saivat Yle Radio 1:lle Horisontti-ohjelmaa vuonna 2017 tehneet toimittajat Anna Patronen, Samuli Suonpää ja Ville Talola.

Teksti & kuva: Olli Seppälä

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Mikä on uskontojournalismin taso Suomessa?


Mikäli on uskominen Helsingin Sanomien entisen päätoimittajan ja Maaseudun Tulevaisuuden uuden päätoimittajan Mikael Pentikäisen arvioon, niin se on melko korkea. Pentikäistä haastateltiin Vartija-lehden verkkosivulla (25.11.):

- Yleisesti ottaen suomalaisten lehtien uskontojournalismin taso on melko korkea. Se johtuu osin siitä, että meillä on vahva kirkon resurssein ylläpidetty kirkollinen lehdistö, jossa on paljon laadukasta uskontojournalismia. Tämä heijastuu myös niin sanottuihin maallisiin lehtiin, jotka seuraavat tätä kirjoittelua, Pentikäinen sanoo haastattelussa.

Pentikäinen myös muistuttaa, että toimituksissa on entistä enemmän toimittajia, joiden suhde kirkkoon ja uskontoon on ohut.

- Globalisoitumisen, maahanmuuton ja uuden median myötä moni aiemmin vieras uskonto on suomalaisille tänään arkipäivää. Näitäkin uskontoja pitäisi tuntea. Vieraiden uskontojen tuntemus on valitettavasti usein ohutta. Se on harmi, koska uskonnoilla on edelleen vahva vaikutus myös maailmanpolitiikkaan.

Lue Mikko Ketolan ja Matti Myllykosken tekemä Pentikäisen haastattelu täältä