[Noora Melaanvuo:] Jouluaatto on vääjäämättä vuodessa se päivä, jolloin Jeesus, kristinusko ja kristilliset kirkot saavat runsaasti palstatilaa sanomalehdissä. Tämä vuosi ei tehnyt poikkeusta. Näkökulmat vaihtelivat ja kriittisyyttäkin oli pelissä, mutta ainakaan toimittajilta ei ollut unohtunut, että pohjimmiltaan joulu on kristillinen juhla. Viettivätpä suomalaiset sitä kristillisin menoin tai eivät.
Uskonnollisia aiheita käsiteltiin niin uutisissa, pääkirjoituksissa, kolumneissa kuin pidemmissä asia-artikkeleissakin.
Jeesuksen historiallinen hahmo tuntui kiinnostavan toimituksia. Esimerkiksi Savon Sanomat oli tilannut kuopiolaiselta teologian tohtorilta Kari Kuulalta ison jutun, jossa käytiin läpi sitä, mitä Jeesuksesta on saatu selville tutkimuksen avulla.
Turun Sanomat puolestaan oli omistanut melkein kokonaisen sivun pohtiakseen, perustiko kristinuskon Jeesus vai Paavali.
”Edelliseen se pohjaa, mutta jälkimmäinen teki siitä kirkon”, Turun Sanomat kirjoitti. Jutussa tuotiin esille se, että Jeesuksen ja Paavalin opetukset erosivat toisistaan.
Tekstin kirjoittanut Kari Salminen oli jututtanut kirkkohistorian dosentti Kimmo Ketolaa sekä kaivanut esiin Raimo Harjulan uutuusteoksen Jeesus – mies myyttien takana sekä hiljattain suomennetun Alan Badioun kirjan Apostoli Paavali – universalismin perustaja.
Juttu eteni myös uskontojen väliseen vertailuun. Kirjoittaja ei pitänyt Jeesusta täysin originaalina tyyppinä, koska esimerkiksi hänen lausumansa kultainen sääntö oli tunnettu jo antiikin aikana. Uskontovertailun jälkeen palattiin taas alkuperäiseen aiheeseen.
”Niin tärkeä kuin Paavali kristinuskolle onkin, ihmisten mielissä apostoli ei ikinä syrjäytä mystisempää Vapahtaja-hahmoa”, artikkelissa todettiin.
Raimo Harjulan Jeesus-aiheiseen kirjaan viittasi jouluaattona myös Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka. Heikan juttu Jeesuksesta sai puolen sivun verran tilaa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla.
Piispojen kirjoittamia tekstejä oli myös maakuntalehdissä: arkkipiispa Kari Mäkinen oli kirjoittanut Turun Sanomien pääkirjoituksen, ja Lapuan piispan Simo Peuran mielipidekirjoitus ”Anna lapselle joulu” oli taitettu näyttävästi eteläpohjalaisen Ilkan sivuille.
Heikan juttu ei suinkaan ollut Helsingin Sanomien ainoa kristinuskoa käsitellyt joulujuttu. Esimerkiksi Ulkomaan osion uutisjutussa ”Bagdadin joulu on pelokas” kuvailtiin, kuinka Irakin kristityt joutuivat odottamaan joulua matalalla profiililla.
Sattumaa ei liene sekään, että Helsingin Sanomat teki kulttuurisivuille ison jutun Länsirannalla sijaitsevan Jeesuksen syntymäkaupungin Betlehemin asukkaiden nykytilanteesta juuri jouluaattona.
Hesarin Betlehem-jutun alta löytyi kirjailija Katja Ketun tarina ”Uskokin on mennyt jo rajan taa”, jossa seikkailee myös Jeesus. Tekstin avautuminen vaatii kaunokirjallisia välineitä, ja hartaimmilla lehden lukijoilla on voinut mennä kahvi väärään kurkkuun, koska nykykirjallisuuden tapaan kertomuksessa ei ole kaihdettu ronskeja ilmaisuja.
Tuskin myöskään oli sattuma että Helsingin Sanomien kulttuuriosion sivun kokoisena avausjuttuna oli Anu Uimosen tekemä haastattelu näyttelijä-kirjailija Hannu-Pekka Björkmanista. Haastattelu liittyi Björkmanin kirjaan Kadonneet askeleet ja siinä käsiteltiin kärsimystä ja Björkmanin uskonnollista vakaumusta.
Helsingin Sanomien Sunnuntai-liitteen jutun ”Joulu tuomittujen saarella” ingressiin oli päässyt syvä kristillinen merkitys anteeksiannon pyytämisestä. Ingressin mukaan ”Turun saaristossa, Rymättylän ja Nauvon välissä on pieni saari. 65 vuotta sitten siellä vietti yksinäisen joulun Emilia Aaltonen, joka rukoili anteeksiantoa pahoille teoilleen.”
Outi Kaartamon ansiokas henkilökuvaus vastasyntyneitä lapsiaan surmanneesta suomalaisnaisesta ei muutoin ollut kuvaus hengellisestä elämästä, mutta on kiinnostavaa, että juttu sai tällaisen kärjen jouluaattona.
Ilkassa oli jouluaattona suuri piirroskuva, joka kuvasi joulun historiaa kuvatekstien avulla. Luonnollisesti myös joulun kristilliset elementit oli täytynyt ottaa piirrokseen mukaan. Samassa lehdessä kerrottiin myös miehestä, joka oli parikymmentä vuotta kiertänyt jouluhartauksissa eri puolilla Pohjanmaata. Mies valitsi joka vuosi sellaisen paikkakunnan kirkon, jossa ei ollut ennen käynyt.
Aamulehden joulunumerossa joulun kristillisyys korostui suhteellisen vähän. Sana-palstalla oli tuomiorovasti Olli Hallikaisen kirjoittama lyhyt juttu Jeesuksen syntymästä. Joululauluja koskeneessa puheenvuorossa sivuttiin laulujen kristillistä merkitystä ja todettiin muun muassa, että tonttu provosoi ihmisiä vähemmän kuin Jeesus. Paria sivua aiemmin Aamulehden koko sivun juttu käsittelikin sopivasti joulupukkia.
- Noora Melaanvuo -
kirjoittaja on freelancer-toimittaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti