Hesari ja jumalan kirjoitusasu

Kesän kiinnostavan uskontojournalistisen keskustelun laittoi tahtomattaan alulle Mikkelin piispa Seppo Häkkinen Facebookissa (3.7.). Hän puuttui vanhaan dilemmaan: kirjoitetaanko Jumala isolla vai jumala pienellä alkukirjaimella? Kimmokkeen piispan postaukselle antoi Hesari.

Häkkinen pohdiskeli tähän tapaan "Kuitenkaan en voi välttyä kysymästä: Onko Jumalan ja Raamatun kirjoittaminen pienellä alkukirjaimella toimittajien tietämättömyyttä ja oikeinkirjoitustaidon puutetta? Vai onko taustalla ymmärtämättömyys uskontojen merkityksestä, tradition väheksyminen ja uskovien lukijoiden vakaumuksen mitätöinti?”

Samansuuntaisesti jatkoi pohdintaa Kirkko ja kaupungin pääkirjoituksessa (14.7.) Seppo Simola ja kohdisti sanansa myösHesarille: "Minkään iltapäivä- tai päivälehden toimittajalle ei tulisi mieleenkään kirjoittaa sauli niinistöä, allahia, seitsemää veljestä tai satumaata pienellä alkukirjaimella, koska ne ovat erisnimiä, jotka suomen kielessä kirjoitetaan suurella alkukirjaimella (- - -) Tästä huolimatta päivälehden perillisen helsingin sanomien toimittajat kirjoittavat vakavasti otettavaksi tarkoitettuihin juttuihinsa usein Jumala, Raamattu tai Suvivirsi pienellä alkukirjaimella. Samaan sortuvat joskus myös iltasanomien ja iltalehden, ehkä avun, seuran ja muidenkin lehtien toimittajat."

Kotimaa24:n toimittaja Noora Wikman soitti (15.7.) Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläiselle, ja kysyi Jumalan kirjoitusasua ja siihen mahdollisesti liittyvää ohjeistusta.

Venäläinen vastasi ettei HS:lla ole linjausta tai periaatepäätöstä siitä, että Jumala kirjoitettaisiin pienellä.

"Päinvastoin, kielenhuollon ohjeistuksen mukaan jumaluudet, myös kristinuskon Jumala kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Yleisnimenä jumala kirjoitetaan pienellä", Riikka Venäläinen sanoi Kotimaa24:lle.

"Meille kaikille sattuu joskus kielioppimokia, nämä ovat syystä tai toisesta menneet editoinnista läpi. Lieneekin syytä tarkentaa tätä ohjetta toimittajille."

Hyvä. Toivottavasti Helsingin Sanomissa Jumala on vastaisuudesa suuri ja tarvittaessa pieni. Ainakin uskontojournalismissa on väliä, kuinka sanat kirjoitetaan. - Ja ilman uskontojournalismikin lienee selvä että Raamattu ja Koraani ovat kirjojen nimiä ja ne kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

- Olli Seppälä -

Juhlat vaalien varjossa

Presidentinvaalit ovat uskontojournalismin juhlaa. Elämme juuri nyt sellaista aikaa, jolloin arvojohtajiksi pyrkiviltä sopii taas kysyä, uskooko hän Jumalaan, kuuluuko kirkkoon. Esimerkiksi tämän aamun (27.1.) Helsingin Sanomissa kysyttiin Pekka Haavistolta ja Sauli Niinistöltä muun maussa edellä mainittuja asioita. Haavisto vastasi näin: ”En kuulu. Erosin koulun uskonnonopetuksen takia, koin että siinä oli puutteita lukiossa. Uskon, että korkeampi voima on olemassa.” Niinistö puolestaan oli lyhytsanaisempi: ”Kuulun. Uskon.”

Samat kysymykset ja vastaukset ehdokkailta kysyttiin eri yhteyksissä jo ensimmäisellä kierroksella. Esimerkiksi Kotimaasta (19.1.) löytyy laajempi ehdokkaiden kirkkosuhteen kysely.

Vielä yksityiskohtaisemmin uskonasioita eli suoraan uskosta Jeesukseen kyseltiin toisen kerroksen ehdokkailta Radio Deissä (26.1.) Haavisto sanoi suoremmin kuin Hesarissa yllä, että uskoo Jumalaan, mutta ettei ole varma, onko se kirkossa saarnattava Jumala. Haavisto luonnehti itseään agnostikoksi. Niinistö puolestaan sanoi uskovansa, että Jeesus on Jumalan Poika, ja että usko ja rukous tulevat herkemmin mieleen kun on hankalaa.

Kysymys Jeesuksesta ei ollut ensi kertaa presidentinvaalissa esillä. Vuonna 1994 Elisabeth Rehnin sanotaan kompastuneen, kun vastasi, että ei ole varma Jeesuksen historiallisuudesta. Martti Ahtisaari sen sijaan uskoi Jeesuksen olleen historiallinen henkilö. ”Jeesus ratkaisi vaalin”, hehkuttivat innokkaimmat. Vaan tuskinpa sentään, kyllä siihen annettuja ääniä tarvittiin.

- Olli Seppälä -