Juhlat vaalien varjossa

Presidentinvaalit ovat uskontojournalismin juhlaa. Elämme juuri nyt sellaista aikaa, jolloin arvojohtajiksi pyrkiviltä sopii taas kysyä, uskooko hän Jumalaan, kuuluuko kirkkoon. Esimerkiksi tämän aamun (27.1.) Helsingin Sanomissa kysyttiin Pekka Haavistolta ja Sauli Niinistöltä muun maussa edellä mainittuja asioita. Haavisto vastasi näin: ”En kuulu. Erosin koulun uskonnonopetuksen takia, koin että siinä oli puutteita lukiossa. Uskon, että korkeampi voima on olemassa.” Niinistö puolestaan oli lyhytsanaisempi: ”Kuulun. Uskon.”

Samat kysymykset ja vastaukset ehdokkailta kysyttiin eri yhteyksissä jo ensimmäisellä kierroksella. Esimerkiksi Kotimaasta (19.1.) löytyy laajempi ehdokkaiden kirkkosuhteen kysely.

Vielä yksityiskohtaisemmin uskonasioita eli suoraan uskosta Jeesukseen kyseltiin toisen kerroksen ehdokkailta Radio Deissä (26.1.) Haavisto sanoi suoremmin kuin Hesarissa yllä, että uskoo Jumalaan, mutta ettei ole varma, onko se kirkossa saarnattava Jumala. Haavisto luonnehti itseään agnostikoksi. Niinistö puolestaan sanoi uskovansa, että Jeesus on Jumalan Poika, ja että usko ja rukous tulevat herkemmin mieleen kun on hankalaa.

Kysymys Jeesuksesta ei ollut ensi kertaa presidentinvaalissa esillä. Vuonna 1994 Elisabeth Rehnin sanotaan kompastuneen, kun vastasi, että ei ole varma Jeesuksen historiallisuudesta. Martti Ahtisaari sen sijaan uskoi Jeesuksen olleen historiallinen henkilö. ”Jeesus ratkaisi vaalin”, hehkuttivat innokkaimmat. Vaan tuskinpa sentään, kyllä siihen annettuja ääniä tarvittiin.

- Olli Seppälä -

Kahden maan journalisti

[Olli Seppälä:] Vanhassa vara parempi eli uutta odotellessa on hyvä palauttaa mieliin Annikka Mutasen vuonna 2009 tekemä tutkimus, jossa hän vertaa, kuinka uskontoa käsitellään suomalaisessa ja brittiläisessä journalismissa ja minkälainen toimituskulttuuri juttuja tuottaa (tai jättää tuottamatta). To do, or not to do God – Faith in British and Finnish journalism on tehty Oxfordin yliopiston journalismin tutkimuksen Reuters-instituutissa Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksella.

Johdannossa Mutanen kirjoittaa, että läntisessä journalismissa uskonto on usein sijoitettu marginaaliin tai muuten kriittisyyden tuolle puolen.

Mutanen toteaa, että monet hänen haastattelemansa johtavassa asemassa olevat journalistit sanovat, että uskonto on aliarvostettua. Moni  - sekä suomalainen että britannialainen – arveli, että edes omaan maan uskonnollinen elämä ei ole toimituksissa tuttua, saati uskonto laajemmin maailmalla. Toimituksissa pelättiin toisaalta uskonnollista propagandaa. Mutta toisaalta Mutasen kysyessä, minkälaisia tarinoita journalistit haluaisivat medioihinsa, erityisesti suomalaiset toivovat juttuja käännynnäisistä.

Mutanen muistuttaa, että media paitsi heijastaa yleisiä asenteita suhteessa uskontoon, myös luo niitä.

Annikka Mutasen tutkimus on luettavissa täältä

Suosittelen.

Mutanen käsittelee tutkimuksessaan haastattelujen pohjalta seuraavia lehtiä: The Daily Mail, Sunday Telegraph, The Times, The Guardian, The Daily Mail, Mail on Sunday, The Independent, The Financial Times, The Economist, Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen ja Kaleva.

- Olli Seppälä -