Uskonto vahvistunut uutisaiheena

Suomalaiset toimittajat arvioivat kristinuskoa juttuaiheena brittiläisiä kollegojaan polarisoituneemmin,  sanoo Kotimaa-lehdessä  Helsingin yliopiston tutkija, valtiotieteiden tohtori Miika Vähämaa.

Vähämaa tutkii uskonnon käsittelyä Suomen ja Ison-Britannian mediassa. Vuonna 2009 alkanut pitkittäistutkimus jatkuu vuoteen 2020. Tutkimuksen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Tutkimusta varten haastateltiin 25 päätoimittajaa tai uskontoon erikoistunutta toimittajaa. Kotimaisia lehtiä olivat Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen ja Kaleva. Briteistä mukana olivat The Guardian, The Times, The Daily Telegraph, The Sunday Telegraph, The Mail on Sunday, The Independent, The Financial Times ja The Economist.

Vähämaa sanoo Kotimaassa, että  kristinusko on noussut uutiseksi yhä useammin 1980-luvulta lähtien, vaikka samaan aikaan kirkkoon kuuluminen on vähentynyt sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa.

– Uskonto on siis vahvistanut asemaansa uutisaiheena, vaikka se on menettänyt asemiaan uutisia lukevan yleisön henkilökohtaisessa elämässä, Vähämää sanoo.

Lue koko juttu täältä 

Tarjolla tuhti paketti

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen lehdessä Media & viestinnässä n:o 36 (2/13) on julkaistu Jenni Hokan, Katja Valaskiven, Johanna Sumialan ja Suvi Laakson artikkeli Suomalaiset sanomalehdet uskonnollisen maiseman tuottajina Uskontojournalismi Helsingin Sanomissa, Ilkassa, Kalevassa ja Karjalaisessa vuosina 2007–2011. 

Artikkelissa tarkastellaan määrällisesti suomalaista uskontoa koskevaa journalistista kirjoittelua viiden vuoden ajalta edellä luetelluissa sanomalehdissä. ”Aineistomme osoittaa, että suomalaisen journalismin tuottama uskonnollinen maisema rakentuu hyvin erillisistä osasista. Lehtien osastot ja journalismin käytännöt tuottavat jaon, joissa paikalliset, valtakunnalliset ja globaalit uskontoa koskevat aiheet pidetään tiukasti erillään”, kirjoittavat tekijät.

Media & viestinnän numeron 36 (2/13) kaikki kirjoitukset käsittelevät uskontojournalismia eri puolilta, sillä se on Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteishankkeen Suomalainen uskontojournalismi ja globalisaation haaste hedelmä

M&V:ssä Terhi Utriainen kirjoittaa otsikolla” Uskontotaidetta ja enkelinsiipiä: kaksi tapausta suomalaisissa naistenlehdissä”, Kati Niemelä käsittelee sanomalehtiä uskonnollisen muutoksen edelläkävijöinä (Uskonto pohjoismaisessa lehdistössä 1988–2008), Ilkka Huhta kirjoittaa Suomen luterilaisesta kirkosta ja julkisen keskustelun murroksesta 1960-luvulla. Liina Puustisen, Matti Rautaniemen ja Lauha Halosen aiheena on jooga kaupallisessa mediakulttuurissa.

Lisäksi M&V:ssää on Titus Hjelmin katsaus saatananpalvontauutisointiin ja Sofia Sjön katsaus uskonnolliseen problematiikkaan suomalaisessa elokuvassa.

Antoisia lukuhetkiä!

Lue hieman lisää

- Olli Seppälä - 

Viikset, media ja uskonto

Turkissa järjestettiin heinäkuun puolivälissä Media Religion Culture 2012 -konferenssi. Yksi paikan päällä kuultu esitys käsitteli vielä keskeneräistä tutkimusta, jossa viikon ajan laskettiin erilaisia viiksiä Turkin televisiossa. Tutkijoiden mukaan se, millaisia viiksiä televisiossa esiintyy, viestii myös jotain uskonnon ja politiikan yhteenliittymisestä.

”Ulkonäkö määrittää ihmisen uskonnollista (niin kuin muutakin) identiteettiä voimakkaasti, ja media levittää näitä uskonnollisen identiteetin ulkoisia merkkejä eteenpäin käsittämättömällä nopeudella esimerkiksi facebook-kuvina, youtube-videoina ja elokuvina” kirjoittaa Suvi Laakso konferenssiblogissaan.

Suvi Laakson blogit löytyvät täältä

Globalisaatio haastaa suomalaisen uskontojournalismin

Viime vuosikymmeninä Suomessa on käyty lukuisia uskontoa käsitteleviä ja sivuavia julkisia debatteja piispoista, homoseksuaalisuudesta, naispappeudesta, kirkosta eroamisesta, uskonnon opetuksesta, suvivirrestä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Samaan aikaan myös uskontoon ja uskontoihin kohdistuva kritiikki on herättänyt merkittävää julkista huomiota. Mediasta on tullut monin tavoin yhteiskunnallisen julkisen elämän keskus, myös uskontoon liittyvissä kysymyksissä.

Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama kaksivuotinen tutkimushanke ”Suomalainen uskontojournalismi ja globalisaation haaste” tarkastelee suomalaista uskontojournalismia sanomalehdissä 2000-luvulla. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä uskonnosta, sen paikasta ja roolista ja niiden muutoksista suomalaisessa mediajulkisuudessa 2000-luvulla.

Tutkimus tarjoaa myös uutta tietoa uskontojournalismista ja siten mahdollisuuksia sen ammatilliseen kehittämiseen. Se vastaa kysymyksiin: Millä tavalla uskonto nousee nykyaikana median uutisaiheeksi. Millaiset uskonnolliset aiheet saavat mediassa eniten näkyvyyttä ja miten tämä näkyvyys tuotetaan? Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy eri sanomalehtien uskontojournalismista?

Eurooppa, erityisesti protestanttinen Pohjois-Eurooppa ja Pohjoismaat, muodostaa median ja uskonnon suhteita tarkasteltaessa mielenkiintoisen tapauksen. Pohjoismaiden valtauskonnon eli luterilaisuuden merkitys on tilastojen mukaan pienentynyt. Tänä päivänä uskonnosta käydään jatkuvaa merkityskamppailua, ja luterilaisuuden itsestään selvä luonne on kyseenalaistunut Suomessakin. Etenkään suurissa kaupungeissa luterilaisuus ei ole enää samalla tavalla osa suomalaista elämäntapaa kuin aiemmin. Tulkitsemme, että näillä kamppailuilla on kiinteä yhteys uskonnon medianäkyvyyteen 2000-luvun suomalaisessa mediajulkisuudessa.

Julkisuuden agendalla ovat nyt yhtä lailla luterilaisen kirkon asema, islamin haaste kuin maallistuminen ja siihen liittyvä uskontokritiikki. Aiemmin itsestään selvän suomalaisen uskonnollisen ilmaston tuntemuksen lisäksi islamin ymmärrys on tullut välttämättömäksi. Hankkeen tarjoama tutkimustieto auttaa tunnistamaan mahdollisia puutteita uskontojournalismissa ja tarjoaa mahdollisuuksia asiantuntemuksen kehittämiseen.

- Johanna Sumiala -

Hanke: Suomalainen uskontojournalismi ja globalisaation haaste, Rahoittaja: Helsingin Sanomain Säätiö, Hankkeen johtajat: Tampereen yliopisto/COMET (Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus) dosentti Katja Valaskivi, Helsingin yliopisto/CRC Viestinnän tutkimuskeskus) dosentti Johanna Sumiala, Vastuututkija: Tampereen yliopisto/COMET FM Jenni Hokka, Tutkimusperiodi: 2011–2013.

Uskontojournalismi ei vastaa yleisön toiveeseen

Tuoreen tutkimuksen mukaan amerikkalaisilla toimittajilla ja yleisöllä on osittain erilainen käsitys siitä, miten uskonnosta pitäisi kertoa tiedotusvälineissä.

Tutkimuksessa haastateltiin 2000 tavallista amerikkalaista ja 800 eri tiedotusvälineitten palveluksessa olevaa toimittajaa.

Valtaosa haastatelluista amerikkalaisista halusi uskontojournalismin käsittelevän uskonnollisia kokemuksia, hengellisyyttä, uskomuksia ja eri käytäntöjä. Yli puolet toimittajista uskoi taas yleisön haluavan raportointia, jossa keskitytään uskonnollisiin instituutioihin, toimintaan, tapahtumiin ja henkilöihin.

Yleisön ja toimittajien näkemys uskontojournalismin tasosta oli myös erilainen. Yli puolet yleisövastaajista piti uskonnon uutisointia liian sensaatiohakuisena, ja monet uskoivat, että tiedotusvälineet menettävät yleisöään keskittymällä liikaa sensaatiojuttuihin. Toimittajista vain kolmannes oli samaa mieltä.

Uskonnollisten aiheiden raportoinnissa näytti olevan parantamisen varaa paikkansapitävyyden ja tasapuolisuuden suhteen:  yleisöstä tässä suhteessa tyytyväisiä oli 27% ja toimittajista 40%. Kolmannes yleisövastaajista katsoi tiedotusvälineitten suhtautuvan uskontoon ja uskonnollisiin ihmisiin vihamielisesti ja neljännes toimittajista oli samaa mieltä.

Yleisön ja toimittajien näkemykset menivät yksiin sen suhteen, kuinka hyvin tiedotusvälineet selittävät uskonnon roolia yhteiskunnassa. Vähän yli puolet kaikista vastaajista katsoi, että tässä suhteessa ei ole onnistuttu. Lisäksi vain noin kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että tiedotusvälineet kertovat uskonnosta tarpeeksi kattavasti.

Tutkimuksen mukaan toimittajilla oli useita syitä siihen, että uskonnosta kertominen ei onnistu odotusten mukaan. Monet katsoivat, että uskontojournalismin suuri haaste oli uskontojen tuntemuksen puute.  Toiset kokivat ongelmaksi myös ajan- ja tilanpuutteen.  Osa katsoi, että heidän oma vähäinen kiinnostuksensa ja lähteiden puutteellinen tunteminen teki raportoimisen vaikeammaksi.

Koko tutkimusraportti on luettavissa täältä

Tutkimuksen taustalla ovat Annenberg School for Communication and Journalism, University of Southern California ja Ray C. Bliss Institute of Applied Politics, University of Akron.

- Riitta Bonny -

Uskonto ja maallinen luupin alla

Suomen Akatemia rahoittaa parhaillaan tutkijatohtori, dosentti Teemu Tairan hanketta ”Uskonnon ja maallisen diskurssi suomalaisessa mediassa” – viralliselta nimeltään Discourse on Religion and the Secular in the Finnish Media: Longitudinal and Comparative Study.

Tutkimuksessa pohditaan muun maussa sitä, kuinka uskonnosta ja sekulaarista keskustelu on muuttunut suomalaisessa mediassa sekä sitä, kuinka erottautuminen uskonnon ja sekulaarin sekä toisaalta luterilaisen kirkon ja valtion välillä  näyttäytyy monikulttuuriseksi muuttuvassa ympäristössä.

Hanke alkoi viime vuoden syyskuussa ja päättyy elokuun lopussa 2014. Kokonaiskesto on kolme vuotta ja työ tehdään Turun yliopistossa (uskontotieteen oppiaine). Uskontojournalismi-blogi kysyi Tairalta tarkempaa tietoa hankkeen sisällöstä. Hän vastasi:

”Enimmäkseen käsittelen Hesarin pää- ja mielipidekirjoituksia vuodesta 1946 nykypäivään. (Kuten huomaat, tämän aineiston avulla ei voida käsitellä suoraan sitä, miten uskonnosta uutisoidaan, vaan sitä, miten median uskontodiskurssi on muuttunut suomalaisen yhteiskunnan modernisaatiossa.) Muu suomalainen media tarjoaa täydentävää aineistoa, erityisesti Turun Sanomat ja Aamulehti. Teen systemaattisen aineiston analyysin lisäksi ns. tapausanalyyseja, joissa laajennan aineistoa pää- ja mielipidekirjoitusten ulkopuolelle uutisjuttuihin. Lisäksi tapausanalyyseissa käydään läpi aineistoa myös iltapäivälehdistä, uusmediasta ja uskonnollisista julkaisuista”

Taira kertoo hankkeestaan myös Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen verkkolehdessä

Ohessa ”Uskonnon ja maallisen diskurssi suomalaisessa mediassa” -hankkeen englanninkielinen tiivistelmä:

There has been a strong decline in church membership in Finland in the past two decades. It has also been a period of increasing ethnic, cultural and religious diversity. The existing connection between the Lutheran Church and the state – not strictly a state church but solid cooperation – has come under attack: opponents usually refer to the need for a stronger distinction between religious and the secular, whereas defenders employ a different distinction between religion and the secular in reference to the significant role of the Lutheran Church in Finnish culture. Media is one of the main arenas in which these issues are debated.

The aim of the project is to examine discourse on religion and the secular in the Finnish media by concentrating on the three major newspapers, Helsingin Sanomat, Aamulehti and Turun Sanomat. The special emphasis will be put on the relationship between the Lutheran Church and the state which is connected to more general distinction between religion and the secular in other institutions and practices such as education, healthcare, military, organisation of cemeteries and politics. The focus will be on the past two decades because of the changes in society, but also older material will be used.  

The project seeks to answer: 1) how the discourse on religion and the secular has changed in the Finnish media after the Second World War, 2) how the distinction between, religion and the secular, especially between the Lutheran Church and state has been employed, defended and challenged in an increasingly multicultural context, 3) what these discourses tell us about the role and location of religion in the public sphere in Finnish modernisation, and 4) what theoretical ideas, research hypotheses and methods the study can generate that could be used to examine, analyse and compare corresponding developments in other locations.  

Critical discourse analysis will be the main method, complemented by systematic and quantitative content analysis (coding themes by using the SPSS-programme) in order to identify key patterns and frequencies of themes. A discursive approach enables the identification and analysis of meaning systems that appear across coded themes. Readers’ letters and editorials will be used as the primary material. They will be supplemented by news articles that have triggered debate.

The project develops a research strategy according to which distinctions between religion and the secular are parts of discursive formations – and thus part of the power struggles and relative to a community’s changing interests and situations. In addition, the study will contribute to the interpretations of the public role and location of religion.

The examination of these questions will result in a longitudinal and comparative analysis of discourse on religion and the secular in the Finnish media. In addition to providing new knowledge on the relatively understudied area, the project also has methodological aims. Methodologically the project develops a robust and applicable research strategy which is expected to be implemented in new contexts. Theoretically the project approaches the categories of ‘religion’ and ‘secular’ as discursive items and thus argues for the importance of discursive study of religion. Furthermore, the project has a role to play in terms of knowledge exchange; discussion on religion in the media will be facilitated by organising policy events for journalists and religious communities.

The project is strongly linked to the applicant’s earlier and ongoing research and he has already established connections to national and international research networks.

Teemu Tairan oma Teetai-blogi löytyy täältä

- Olli Seppälä -

Apuraha uskontojournalismin tutkimiseen

Helsingin Sanomain Säätiö on antanut 219 000 euron apurahan Suomalainen uskontojournalismi ja globalisaation haaste –tutkimukselle.

Tutkimuksessa suomalaista uskontojournalismia verrataan uskontoa koskevaan kirjoitteluun muissa pohjoismaissa ja Isossa Britanniassa.

- Tavoitteena on lisätä ymmärrystä uskonnosta, sen paikasta ja roolista ja niiden muutoksista suomalaisessa mediajulkisuudessa, kertovat dosentit Katja Valaskivi Tampereen yliopistosta ja Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen pääaineisto kattaa vuodet 2001 - 2010. Tutkimuksen aineisto koostuu sanomalehti- ja verkkouutisaineistosta (Helsingin Sanomat, Ilkka, Karjalainen ja Kaleva). Tutkimuksen pääaineisto kerätään vuosilta 2001– 2010, mutta sitä täydennetään aineistolla, joka ulottuu vuoteen 1950. Määrällisen analyysin lisäksi hankkeessa toteutetaan laadullinen vertailu muissa Pohjoismaissa ja Isossa Britanniassa tehtyyn tutkimukseen.

Hankkeen kesto on kaksi vuotta syksystä 2011 vuoden 2013 loppuun.

Tutkimus tehdään Tampereen yliopiston journalismin, median ja viestinnän tutkimuskeskuksen COMETin  (157 000 euroa) ja Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskuksen CRC:n (61 000 euroa) yhteistyönä.

Lue lisää Helsingin Sanomain Säätiön apurahoista täältä